Vollmar esitti, että arjen pyörittämisestä vastaava henkilö, tuleva pääsihteeri, olisi saatava nopeasti nimettyä. Valinta osui toimittajana ja tiedottajana toimineeseen Kalevi K. Malmströmiin, joka oli tehnyt myös luontotutkimusta. Jotta toiminta saataisiin käyntiin, tarvittiin rahoitusta. Tämä oli kevään ja kesän 1972 yksi keskeisimmistä tavoitteista: mistä saataisiin perustamiseen tarvittavat 30 000 markkaa, jota lainsäädäntö edellytti säätiön peruspääomaksi? Huolta asiasta kannettiin myös WWF:n päämajassa Sveitsin Morgesissa, koska epäiltiin, ettei varainkeruupotentiaali Suomessa ollut kovin suuri.
Oli kuitenkin kiva päästä pelaamaan Tampereella. Loppuviikosta sitten nähdään, millainen joukkue on kisoissa, hyökkääjä Teemu Hartikainen sanoi. Filppula luottaa hyvän sävelen löytyvän Osa 9 552 hengen yleisöstä jonotti vielä pääsyä katsomoihin, kun kansansuosikki Marko Anttila kampattiin kumoon. Leijonat pyöritti ylivoimaa tehottomasti kokeiluviisikoin ja hukkasi myös avauserän toisen ylivoimansa. Sandro Aeschlimann nappasi pari maukasta torjuntaa, mutta Sveitsin maalilla kehräsi pikimmin kotikissoja kuin nälkäisiä Leijonia. Anttilaa ronkittiin jäähyn arvoisesti toisessakin erässä, mutta keskushyökkääjät Sakari Manninen ja Valtteri Filppula eivät saaneet ylivoimapeliä rullaamaan odotetuin tuloksin.
Harvalukuiseen joukkoon liittynyt Sveitsi pilasi Tampereen areenan maaotteluavajaiset - "Nihkeää oli"Mikko Lehtonen jahtasi lopussa kiivaasti tasoitusta, mutta ei saanut kiekko sveitsiläismaaliin. Vieressä Sveitsin Calvin Thurkauf. Kuva: KIMMO BRANDT Jääkiekon miesten EHT-turnauksen Suomi–Sveitsi-ottelun alkuun oli aikaa kymmenisen minuuttia, kun Tampereen areenan henkilökunta poisti yläkatsomoista toimittajille tarkoitettuja pöytäpaikkoja ja raivasi tilaa kiekkokansalle.
Sveitsi rokotti armotta, kun Damien Riat ja Killian Mottet porhalsivat kahdella yhtä vastaan -hyökkäykseen ja yllättivät maalivahti Juho Olkinuoran. Filppulan viisikko kirjautti miinuksen. Sveitsi ei antanut ylivoima-aikansa valua hukkaan, vaan Riat tuplasi johdon ja illan maalisaldonsa. – Eka erä oli ok, mutta toinen oli meiltä huono.
Siksi kansainvälinen WWF lupasi antaa korotonta lainaa perustamista varten. Lopulta tähän ei kuitenkaan tarvinnut turvautua, vaan peruspääoma saatiin koottua yritys- ja yksityislahjoituksin. Rahoitusta saatiin myös valtiolta. Kansainvälinen WWF oli pyrkinyt perustamisestaan lähtien käyttämään rahat villieläinten suojeluun ”kolmannessa maailmassa” eli Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan maissa.
Jääkiekon nuorten MM: Suomi-Sveitsi | Iltapulu.fi
Teos käynnisti ensin Yhdysvalloissa ja pian myös muualla ympäristömyrkkyjä ja luonnon saastumista vastustavia kansanliikkeitä. Ympäristöaktiivisuus lisääntyi 1960- ja 1970-luvuilla, ja muutostrendiä vahvistivat kansainväliset tapahtumat: Euroopan neuvosto julisti vuoden 1970 kansainväliseksi luonnonsuojeluvuodeksi, ja 1970-luvun alussa Tukholmassa järjestettiin YK:n ensimmäinen ympäristönsuojelukonferenssi. Ympäristökysymykset näkyivät lehdissä, radiossa ja televisiossa enemmän kuin koskaan aiemmin. Kansainvälisistä kontakteista huolimatta suomalaiset luonnonsuojelutoimijat keskittyivät 1970-luvun taitteessa vahvasti kotimaahan.
Aiempaa laajempi kiinnostus ympäristönsuojelua kohtaan oli kuitenkin luonut maaperää kansainvälisemmälle toiminnalle. Juuri tähän kiinnostuksen kasvuun WWF tarttui. Mistä rahoitus? Sveitsissä vuonna 1961 perustettu WWF eli World Wildlife Fund (vuodesta 1986 World Wide Fund for Nature) oli pyrkinyt koko olemassaolonsa ajan laajentamaan verkostoaan. Länsi-Euroopan toimistoketju oli jo kattava 1960-luvun loppuun mennessä, eikä kylmän sodan maailmassa ollut mahdollisuutta rantautua Itä-Eurooppaan. Ainoa kasvusuunta Euroopassa oli pohjoinen. WWF Suomen perustaminen käynnistyi, kun Crowe vieraili Suomessa kesäkuun alussa 1971. Joulukuuhun mennessä valmistelutyö oli edennyt niin hyvin, että kansainvälisen WWF:n pääsihteeri Fritz Vollmar saapui Suomeen ohjeistamaan työryhmää, jota veti kunniaperustajaksi nimetty Salolainen.
Kaikki alkoi puhelinsoitosta – näin WWF Suomi perustettiin 50 vuotta sittenKeväällä 1971 puoli miljoonaa ihmistä marssi Yhdysvalloissa Vietnamin sotaa vastaan, ensimmäinen avaruusasema, Saljut 1, laukaistiin maan kiertoradalle, tulivuori Etna purkautui, kunnalliset pysäköinninvalvojat aloittivat toimintansa useassa suomalaisessa kaupungissa ja Näsinneula avattiin yleisölle Tampereella. Keväällä 1971 soitettiin myös puhelu, jonka vaikutukset osoittautuivat myöhemmin merkittäviksi suomalaisen luonnonsuojelun kannalta: Yhdysvaltojen Norjan suurlähettiläs Philip K.
MM-kotikisojen pääareenan koeponnistus maaottelukäytössä sujui Leijonilta yhtä huonosti kuin järjestäjiltä, joten tuoreella olympiavoittajallakin riittää viilattavaa ja höylättävää. Sveitsi voitti torstai-iltana Suomen maalein 3–2 ja onnistui vasta toisena maana tällä kaudella kukistamaan Suomen. Ruotsi oli vahvempi marraskuussa Helsingissä ja vappupäivänä Ostravassa. – Nihkeätä pari erää. Vaikea sanoa, alkaako olla jo kisaodotusta vai mitä.
((VAPAA)) Brasilia Sveitsi elää 2022 28 marraskuu 2022 | Visit North
Crowe, kansainvälisen WWF:n hallintoneuvoston jäsen, otti yhteyttä tuoreeseen kokoomuksen kansanedustajaan Pertti Salolaiseen ja tiedusteli, voisiko Salolainen lähteä suunnittelemaan WWF:n toimiston perustamista Suomeen. Luonnonsuojelusta innostunut Salolainen vastasi myöntävästi. Luontokerhoista laajempaan ympäristöherätykseen Suomeen oli perustettu luontokerhoja jo 1800-luvulla, mutta varsinainen luonnonsuojelu alkoi maassamme 1900-luvun alkupuolella. Tuolloin ensisijainen pyrkimys oli suojella koskemattomia luontokohteita ja luonnonmuistomerkkejä. Valtion tasolla samat tavoitteet näkyivät pyrkimyksenä perustaa luonnonsuojelualueita, mutta käytännössä niiden perustaminen eteni nihkeästi. Laki luonnonsuojelualueista astui voimaan vasta vuonna 1938, jolloin Porkkalaan perustettiin Suomen ensimmäinen kansallispuisto.
1950-luvulta lähtien luonnonsuojelu sai vähitellen uusia ulottuvuuksia. Muutoksen taustalla vaikuttivat aiempaa näkyvämmiksi tulleet ympäristöongelmat. Teollistuneissa maissa herätyskelloja soitti Rachel Carson vuonna 1962 julkaistussa teoksessaan Silent Spring, joka käännettiin suomeksi jo seuraavana vuonna nimellä Äänetön kevät. Teos kuvasi kemiallisesti valmistettujen hyönteismyrkkyjen, kuten vuonna 1945 käyttöön otetun DDT:n, kertymistä ravintoketjussa ja niiden vaikutuksia luontoon ja ihmisten terveyteen.
Sveitsi kerjäsi ongelmia Slovakiaa vastaan - MTV Uutiset
Sveitsi jäädyttää venäläisvarat pankeissaan - Talouselämä
Sveitsi pilasi Leijonien ensi-illan Nokia-areenassa - Aamulehti